Jäännösvesi

Periaatteessa myös pääkaivoissa, joissa ei ole patoavaa elementtiä, kaivon ympärille voi jäädä jäännösvettä katolle. Tasakatto-ohjeen kohdan 2.2 Katon kaltevuus, kaato (5) mukaan tasakatoilla voi esiintyä lammikoitumista. Oletetaan, että vakiokaadon katoilla jäännösvesi kuivuu nopeasti eikä siten voi vaikuttaa pysyvästi vedeneristykseen.

Tätä ei ole pidettävä puutteena, koska se on rakenteen ja laippojen vastaavien ainevahvuuksien vuoksi vältettävissä vain rajoitetusti. Tarvittaessa jäännösvesi voidaan välttää suunnitelmallisella kaadon muodostuksella, jossa poistokohta tasoitetaan, syvennetään tai muotoillaan siten, että kaivon sisäänvirtauskohta muodostaa alimman pisteen.

Sopivilla toimenpiteillä lammikoitumista voidaan vähentää työmaalla. Lammikoitumisella pääkaivojen ympärillä voi olla erityisesti seuraavat syyt:

- Ei kaatoa tai liian pieni kaato pääkaivoon päin.
- Likaantuminen pääkaivon ympärillä.
- Attikakaivojen poistoputki asennettu vastakaadolla.
- Päälle rakennettu, ei upotettu laipparakenne (esim. irtolaippa).

Parempi vedenpoisto erityisesti kaltevien pintojen välisissä jiireissä voidaan saavuttaa esim. salaojituskerroksilla, lisäkaatokerroksella, kaatoeristyskerroksella (ns. "harjakatto") tai kantavan rakenteen kallistuksella.

- Tasakatto-ohje kohta 2.2 Katon kaltevuus, kaato: "Jopa pinnoilla, joiden kaltevuus on enintään 5 % (n. 3°), voi taipuman ja/tai alustan tasaisuuden sallittujen toleranssien, materiaalien paksuuden, limityksien ja vahvistuksien vuoksi esiintyä lammikoitumista."

- DIN 18531-1 6.3.1: Katoilla, joiden kaato on enintään 5 %, lammikoituminen on mahdollista. Jiirien 1 %:n kaato vastaa käyttöluokkaa K2.